tiistai 17. joulukuuta 2013

Antikristus


Mitä ihmettä tässä leffassa oikein tapahtuu?  Aloin katsomaan Antikristusta ilman mitään ennakkotietoja elokuvan tapahtumista ja vielä puolessavälissäkin oli semmoinen olo, että mihin tämä on nyt oikein menossa. Pariskunta menettää lapsensa ja mies yrittää parantaa vaimonsa pelkotilat. Mutta mihin genreen tämä leffa pitäisi sijoittaa?! Välillä Antikristus tuntuu menevän kauhun suuntaan, mutta sitten se muuttuu takaisin ”normaaliksi”. 2001: Avaruusseikkailukin on helpommin ymmärrettävä elokuva. Mistä nuo ”taiteelliset” kohtaukset oikein tulevat ja miksi ne on tehty (esim. kohtaus, jossa mies seisoo puun alla ja hänen päälleen sataa tammenterhoja. Unissahan voi tapahtua mitä tahansa, mutta silti…)? Helkkari, tämän leffan panokohtauksetkin ovat sellaisia, että ne menevät yli hilseen. Nyt muuten selvisi, että what does the foxsay? Chaos reigns! Wtf, mitä tuo oikein oli?! Että kaaosta pukkaa... Ja mitenkähän oikeassa elämässä onnistuisi pitkin metsiä ryömiminen painava kivi jalkaan lävistettynä? Se nainen sitten tietysti löytää miehensä sieltä metästä, molemmat menevät takaisin mökkiin, nainen ottaa jostain syystä sakset käteensä ja päättää vähän leikellä alapäätään, mies saa kiven irti koivestansa ja tappaa vaimonsa ja lopuksi äijä häippäsee pois mökistä.  Ja yhtäkkiä metsässä rynnii joku jumalattoman iso porukka? Pitäisikö tuo leffa katsoa dvd:ltä ohjaajan kommenttien kanssa että siitä tajuaisi jotain?

maanantai 28. lokakuuta 2013

Katsottavaa Halloweeniksi

Halloweenia vietetään 31.10. eli tämän viikon torstaina, joten esittelen tässä (erittäin lyhyesti) kekrin kuniaksi 5 omasta mielestäni hyvää kauhuleffaa.

The Thing – ”se” jostakin

 (John Carpenter’s The Thing, 1982)
Joukko tutkijoita on jumissa Etelämantereella muotoa muuttavan avaruusolion kanssa.



Luojan tähden, paetkaa!

 (The Amityville Horror, 1979)
Perhe muuttaa uuteen taloon, jossa alkaa pian tapahtua paranormaaleja asioita.



Grave Encounters

(Grave Encounters, 2011
Haamutimi-tyylistä kummitusohjelmaa tekevä porukka lähtee kuvaamaan uutta jaksoa hylättyyn mielisairaalaan.



[REC]

([REC], 2007)
 Kuvausryhmä seuraa Barcelonan palomiesten tavallista yötä, kun pelastustehtävän aikana koko porukka joutuu karanteeniin kerrostaloon, jossa syljen välityksellä tarttuva tauti alkaa levitä henkilöstä toiseen.



Uinu, uinu lemmikkini

(Pet Sematary, 1989)
Stephen Kingin samannimiseen kirjaan perustuva elokuva.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Wolf

Kirjakustantaja Will Randall, jota esittää Jack Nicholson, ajaa talvella pimeää metsätietä pitkin, Yhtäkkia auton eteen hyppää musta susi. Susi jää auton alle.  Will Randall pysäyttää auton ja menee katsomaan, miten sudelle kävi. Susi näyttää kuolleelta, mutta sitten se yhtäkkiä puraiseekin Will Randallia käteen ja juoksee metsään. Pian Will Randall huomaa kuulo- ja haluaistiensa muuttuneen tavallista paremmiksi ja joitakin muita muutoksia. Aika perus alku ihmissusileffalle. Wolfissa kuitenkaa pureman jälkeinen ihmissudeksi muuttuminen ei ollut mikään perus joka täysikuun aikaan muututaan ihan konnolla sudeksi, vaan muutos tapahtui pikkuhiljaa. Ja tällä kertaa muutoksen voi estää pitämällä kaulassa hopea-amulettia (tosin loppujen lopuksi amuletti pitää heittää mäkeen, että voi pelastaa tyttöystävän toiselta ihmissudelta).

Minä tykkäsin Wolfista, vaika sen juoni onkin aika yksinkertainen. Ihmissusista huolimatta leffa ei ole täynnä verta ja suolenpätkiä eikä elokuvaa ole tungettu täyteen toinen toistaan ihmeellisempiä erikoistehosteita, ja ihmissudetkin on tehty maskeeraamalla. Ihmissisien Hulk-hypyt jäivät kyllä hieman häiritsemään ja ne näyttivät vähän oudoilta. Miksi ihmeessä ihmissusi hyppii kun hyppiminen ei kuitenkaan ole ihmisten eikä susien liikkumistapa? Ja voisiko ihmissusileffassa olla joskus niin, että ihmissusi muuttuu ihan sudeksi ja vielä niin, että muutos ei tapahdu aina täydenkuun aikaan vaan niin, että ihmissusi ihan itse päättää muutta muotoa?




perjantai 20. syyskuuta 2013

Tiedän yhä mitä teit viime kesänä

Tiedän yhä mitä teit viime kesänä on luonnollisesti jatko-osa Tiedän, mitä teit viime kesänä-elokuvalle, eikä ole yhtään edeltäjäänsä parempi. Itse asiassa Tiedän yhä mitä teit viime kesän on ihan sama leffa, mutta tapahtumapaikaksi on vain vaihdettu Bahama. Murhaaja on taas sama kavari, joka maagisten supervoimiensa ansiosta selvisi ensimmäisessä elokuvassa auton alle jäämisestä, kahdesta hukkumisesta ja käden irtoamisesta. Murhaaja yrittää taas saada Julie Jamesin hengiltä.

Jo elokuvan alku on todella... en voinut olla ajattelematta, etä mitä helvettiä ohjaaja oikein ajatteli, kun ensimmäisten 14 minuutin aikana on peräti viisi "Apua, murhaaja! Eikun se olikin väärä hälytys..." - kohtausta. No, ainakin kaikille tulee silväksi, että vuoden takaiset tapahtumat vaivaavat vieläkin Julieta.

Leffan tapahtumat lähtevät varsinisesti käyntiin, kun Julien kaveri Karla Wilson saa puhelun radioasemalta. Hän on mukana kilpailussa, josta voi voittaa matkan Bahamalle, kun vastaa oikein yhteen kysymykseen. "Mikä on Brasilian pääkaupunki?" Karla ja Julie miettivät nopeasti. "Rio de Janeiro!" "Onnea, voitit matkan Bahamalle!" Hetkinen, eikös Brasilian pääkaupunki ole Brasília? Kilpailu on ihan selvästi jonkinlainen juoni, jolla Julie saadaan eristyksiin bahamalaiselle saarelle. Tämä leffan juoneen on ihan selvästi käytetty paljon aikaa ja vaivaa... Julie, Karla, Karlan poikaystävä Tyrell ja Tyrellin kaveri Will Benson lähtevät neljästään Bahamalle. He saapuvat lomakohteeseensa juuri samana päivänä, kun hurrikaanikausi alkaa ja kaikki lomailijat (ja paikan autiudesta päätellen myös koko henkilökunta) lähtevät pois saarelta. Saarelta ei luonnollisesti pääse pois. Illalla he menevät hotellin baariin ja Julie laulaa karaokea. Yhtäkkiä ruudulle ilmestyy sanat “I KNOW WHAT YOU DID LAST SUMMER”. Onneksi murhaaja tiesi etukäteen, että Julie aikoo laulaa Gloria Gaynorin I Will Surviven. Pian tämän jälkeen ihmisiä alkaa kuolla.

Yhdessä kohtauksessa Julie menee solariumiin ja murhaaja sulkee solariumlaitteen kannen kiinni nippusiteillä. Julie huomaa olevansa ansassa ja alkaa huutaa apua. Muut kuulevat Julien olevan pulassa ja tulevat auttamaan. He tietenkin yrittävät irrottaa nippusiteet ja saada solariumlaitteen kannen auki. Niin ihan turha edes yrittää sammuttaa sitä laitetta...

Leffan lopussa on erittäin omaperäinen takaa-ajokohtaus, jossa elossa olevat päätyvät metsään keskellä yötä. Siellä onkin tosi turvallista. Selviää, että Will Benson = Ben’s son (Benin poika). Murhaaja Ben yrittää murhata Julien, mutta Julien poikaystävä Ray saapuu kätevästi juuri oikealla hetkellä paikalle. Ben yrittää tapaa Rayn puukolla, mutta Ray väistää ja puukko osuukin Williin, joka kuolee. Julie ampuu Benin. Rannikkovartiosto pelastaa Julien, Rayn ja Karlan.

Myöhemmin Julie ja Ray menevät naimisiin. Julie istuu sängyllä ja yhtäkkiä supermurhaaja Ben onkin Julien sängyn alla, ottaa kiinni Julien jalasta ja kiskoo hänet sängyn alle. Siis kuka tahansahan selviäisi hengissä, jos yli ajettaisiin autolla, heti perään heitettäisiin mereen, sitten heitettäisiin uudelleen mereen, käsi irtoaisi ranteesta ja sitten vielä saisi luodista.


sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Tiedän, mitä teit viime kesänä

Katsoin hulvattoman komedian kauhuleffan, jonka koko juoni on kertakaikkisen typerä. leffassa neljä nuorta ajaa "pimeällä" tiellä vahingossa miehen yli, pysäyttää auton ja lähtee etsimään miestä taskulamppujen kanssa, vaikka onkin niin valoisaa, ettei taskulamppuja edes tarvitsisi. He päättävät hävittää ruumiin heittämällä sen mereen. Sitten huomataan, että mies ei kuollutkaan. Mutta kai se viimeistään sitten saadaan hengiltä, kun se on heitetty merenpohjaan? Ei. Vaikka leffan pahis/murhaaja olisikin vain ihan tavallinen ihminen, niin se on silti superihminen. Kun auto-onnettomuudesta on kulunut vuosi, yliajajat saavat kirjeen, jossa lukee "Tiedän, mitä teit viime kesänä". Ja sitten alkavat uhkailut. Karvisen eläinlääkäri löytää autonsa peräkontista Max Powerin ruumiin ja rapuja, prinssi Philip joutuu auto-onnettomuuteen ja kaikista pahimpana Blondi huomaa yhtenä aamuna, että hänen pitkiä, vaaleita hiuksiaan on leikelty yön aikana. Iiiik!

Elokuvassa onli yksi kohtaus, joka oli niin hölmö, että en tiedä vieläkään, että pitäisikö sille itkeä vai nauraa. Kohtauksessa murhaaja oli Helen Shiversin perässä, Shivers juoksi kohti kauppaa, jossa hänen siskonsa Elsa oli töissä ja kaupan ovi oli lasia, joten siitä näki selvästi läpi, Shivers itki ja huusi ja hakkasi ovea ja Elsan reakstio oli tyyliä "laalalaa, ai siskoni on tuolla ovella... dadadaa... haluakohan se tänne sisälle? hmmm, avaisinkohan oven vai en... no, jos mä avaisin sen oven *lähtee hiiiiiiiiiiiiiiiiiiitaaaaaaaaaaaaaaaaassstiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii hakemaan oven avainta* eiiii tässä mikään kiire ole, iiihan rauhallisesti ja hiitaasti astelen kohti ovea, dam dam dam... ei sillä mitään hätää ainakaan näytä olevan..."

Sitten vielä leffan lopussa murhaaja kuolee, kun hän putoaa veneestä. Vedestä nostetaan verkko, jossa on irtonainen käsi. No nyt se murhaaja on kyllä ihan varmasti kuollut. Vuotta möhemmin Julie menee suihkun puhuen samalla halon kokoiseen matkapuhelimeensa, joka on ilmeisesti vedenpitävä - siis kaikkihan me puhutaan puhelimessa suihkussa olessamme. Koska kysessä on kauhuleffa, niin lämmin vesi hyöryää ihan perkeleesti, niinkuin paikka olisi joku höyrysuna sumuisen vuoren huipulla. Ja sitten maaginen höyry paljastaa yhdessä lasiovessa olevan tekstin "I still know." (Tiedän yhä.), ja sehän tarkoittaa sitä, että JATKO-OSA! Jee! Vittu.

torstai 1. elokuuta 2013

The Hills Have Eyes 2

Ei. Juma.

Miten leffasta voi tehdä näin huonon? Tai no, ainahan jatko-osa on huonompi kuin se ensimmäinen leffa, mutta silti...

Joukko sotilaita on keskellä ei-mitään ja mutantit hyökkää kimppuun. Ekassa The Hills Have Eyes-leffassa mutantit selitettiin sillä, että siellä suunnalla oli joskus tehty ydinkokeita. Säteily aiheuttaa oikeastikin mutaatioita ihmisille, joten tuo kuulostaa vielä ihan uskottavalta. Esimerkikisi Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus aiheutti kuolleina syntyneitä tai epämuodostuneita lapsia. ja ilöman säteilyäkin voi syntyä siamilaisia kaksosia, loiskaksosia, vesipäitä sun muita.Jostain syystä The Hills Have Eyes-elokuvissa epämuodotumat eivät tunnu ollenkaan haittaavan mutantteja, vaan tuntuvat päinvastoin antavan niille jonkinlaiset supervoimat. Siis mitä helvettiä? Säteily saa ihmisen kasvamaan parimetriseksi supervoimakkaaksi körilääksi, jolla on pitka jä venyvä kieli? Just...

Ja koko leffan juoni on yksinkertaisesti se, että pari sotilasta on hevon kuusessa ja mutantit tappavat heidät yksi kerrallaan. Apua ei luonnollisesti ole saatavilla eivätkä sotilaiden aseet tehoa mutantteihin, koska sotilaiden aseet eivät tehoa mutantteihin.

Koko homman kruunaa se, että elokuvan lopussa on vielä "tää tapahtu sitten oikeesti!!!!!11!"-teksti. Okei, jos jossain päin Yhdysvaltoja on aavikko, jossa on hylätty kaivos, jossa asuu mutantteja, jotka tappavat ihmisiä, niin asiasta olisi varmaan uutisoitu?

torstai 28. maaliskuuta 2013

Transsiberian

Yhdysvaltailaispariskunta Roy ja Jessie matkustaa Siperian halki Transsiberian Express-junalla. Junassa he tutustuvat pariskuntaan Carlos & Abby. Kaikki menee hyvin kunnes Roy jää pois junasta ja joutuu odottamaan seuraavaa junaa, joka tulee vasta seuraavana päivänä ja Jessie murhaa Carlosin. Vähän myöhemmin sellviää, että Carlos olikin rikollinen ja yritti salakuljettaa huumeita Venäjältä. Eihän se oli junamatka eikä mikään jos ei saa poliiseita peräänsä. Ja kun kerran Venäjällä ollaan niin tottakai poliisit harrastavat kidutusta että saataisiin Carlosin kohtalo selville.

Transsiberian on yllättävä hyvä leffa vaikka se Suomessa ja monissa muissa maissa meni suoraan DVD:lle. Kyllä sen olisi voinut leffateatterin kautta kierrättää, kun kerran paljon huonommatkin leffat pääsevät valkokankaalle.

Se jäi hieman häiritsemään, kun Jessie ei edes jäänyt kiinni tekemästään murhasta ja Abby sai kaivettua Carlosin ruumiin lumen alta keskeltä Siperialaista korpea kirkonraunioiden luota, ja löysi tämän huumerahat, joita oli aika helkkaristi, otti tuohet mukaansa ja lähti. Onnellinen loppu, kaikki olivat tyytyväisiä (paitsi Carlos, joka makasi jäätyneenä hangessa). Aika hyvä suoritus amatööreiltä.


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Easy Rider

Jos tykkäät moottoripyöristä, niin älä edes vaivaudu kukemaan tätä tekstiä vaan painu videovuokraamoon/kirjastoon/kauppaan ja hommaa Easy Rider-dvd. 


Get your motor running,
head out on the highway
Lookin' for adventure
and what ever comes our way.

Easy Rider (1969)-leffassa kaksi miestä, Wyatt (”Captain America”) ja Billy ajavat kahdella helkkarin siistillä prätkällä Los Angelesista itään päin (Floridaan) ja taidan laittaa nyt tähän sen teksinpätkän mikä Wikipediasta löytyy niihin prätkiin liittyen:
"Elokuvan moottoripyörät perustuvat hardtail-runkoon ja Panhead-moottoriin, ja ne suunnitteli ja rakensi kuvausten aikana Peter Fondan ohjeiden mukaan ja Tex Hallin ja Dan Haggertyn ohjauksessa chopper-rakentajat Cliff Vaughn ja Ben Hardy.

Billyn pyörä edustaa varhaista chopper-tyyliä. Siinä on liekkikuvioilla koristeltu iso tankki, ja sen etuhaarukka on lyhyt. Jarrujärjestelmä on tehokas. Captain American pyörä puolestaan on tyyliltään näyttävää custom-pyörä. Siinä on pitkä keula, paljon kromia, ei etujarruja, tankin koristeena Yhdysvaltojen lippu. Oikeasti se on lyhyiden matkojen pyörä.

Elokuvassa käytettiin yhteensä neljää entistä Harley-Davidson Hydra-Glide -poliisimoottoripyörää, vuosimallit 1948–1956. Kummallekin pyörälle oli varamoottoripyörä, ettei kuvaus keskeytyisi yllättävissä rikkoutumistilanteissa. Yksi ”Captain America” hajosi loppukohtauksessa, muut kolme varastettiin ja luultavasti purettiin ennen kuin niiden merkitys rekvisiittana tuli tietoon. Hajonneen pyörän kokosi uudestaan Dan Haggerty, ja hän myi sen huutokaupassa 2001. Se on esillä National Motorcycle Museumissa Anamosassa Iowassa. Elokuvan valmistumisen jälkeen on rakennettu useita replikoita, ja esimerkiksi Harley-Davidsonin museossa on replika.

Hopper ja Fonda järjestivät elokuvan valmistumisjuhlan ja huomasivat silloin, ettei lopun nuotiokohtausta ollut kuvattu. Niinpä se kuvattiin, kun pyörät oli jo varastettu, ja siksi niitä ei näy taustalla niin kuin muissa nuotiokohtauksissa." 
Hienojen moottoripyörien lisäksi elokuvassa on hyvät musiikit.



Varsinkin Steppenwolfin Born To Be Wild.

 Oikeastaan ainoa asia, mistä en tykkää Easy Riderissa on elokuvan loppu. Yksi päähenkilö hakataan kuoliaaksi vähän ennen loppua (ja bordelliin pääsyä), yksi saa luodista ja se kolmaskin kai saa osuman ja molemmat prätkät saavat kärsiä.

Ja katsokaapa tämä pätkä. Tuo loppuosa. Olenko ainoa jolleka tulee Nicholsonista mieleen Spede Shown Auvo?

Ja siinä ne pääasiat taisivat ollakin... Googlen kuvahausta löytyy kivoja kuvia.

(Katsokaa tämä sarja!)