Leffablogi 2011

Tittidiii, uusi leffablogi!

...joka alkaa mielipiteelläni elokuvasta The Human Centipede, jonka katsoin eilen. Elokuvan idea oli tavallaan ihan mielenkiintoinen, mutta juonessa ei ollut paljoakaan (lue: ei yhtään) yllätyksiä. Ihan perus 2000-luvun kauhuleffa. Ei mitään pelottavaa. Ei edes ällöttävää. Kolme ihmistä ommellaan yhteen ihmistuhatjalkaiseksi ja heidän ruoansulatuskanavansa yhdistetään. Voisi kuvitella, että siitä saisi aikaan ihan kunnon kauhuleffan. mutta ei. Plussaa siitä, että elokuvasta oli jätetty pois se kaikissa 2000-luvun elokuvissa oleva sänkykohtaus, jolla ei yleensä ole edes mitään merkitystä juonen kannalta.

Kaikkein eniten The Human Centipedessä ärsytti se, että kun elokuvan päähenkilöt, 2 amerikkalaistyttöä, ovat yöllä keskellä metsätietä, eksyksissä vieraassa maassa ja heidän autostansa hajoaa rengas ja kännykässä ei ole kenttää, niin he päättävät lähteä hakemaan apua ja kulkevat aluksi tietä pitkin ja päättävät sitte mennä metsään etsimään apua. "Me ei tunneta tätä seutua ja on yö ja ollaan pukeuduttu vaan piekkuhepeneihin, mut mennään tonnee mettään kirmailemaan! Kyllä sieltä metsästä löytyy apua!" Voi elämän kevät. Jos olisitte tyttökullat vaan pysyneet sillä tiellä?
Toinen asia, mikä ärsytti minua oli se, että elokuvassa esiintyneet kaksi saksalaispoliisia joivat tuntemattoman heille tarjoamaa vettä. Varsinkin, kun poliisit epäilivät, että tämä tuntematon mies, joka oli elokuvan "pahis", liittyisi jotenkin kolmen henkilön katoamiseen (kuten tämä pahis todella liittyikin, eihän ihmistuhatjalkaista voi kasata ilman ihmisiä). Ei kai kukaan poliisi oikeasti noin vain joisi rikoksesta epäillyn tarjoamaa vettä, varsinkin, kun epäilty käyttäytyy epäilyttävästi? Ja tämä pahishan oli vielä luonnollisesti pistänyt molenpien kyttien vesilaseihin jotkin pillerit. Saksalaispoliiseilla ei ilmeisesti ole yhtään itsesuojeluvaistoa.