Mitä ihmettä tässä leffassa oikein tapahtuu? Aloin katsomaan Antikristusta ilman mitään ennakkotietoja elokuvan tapahtumista ja vielä puolessavälissäkin oli semmoinen olo, että mihin tämä on nyt oikein menossa. Pariskunta menettää lapsensa ja mies yrittää parantaa vaimonsa pelkotilat. Mutta mihin genreen tämä leffa pitäisi sijoittaa?! Välillä Antikristus tuntuu menevän kauhun suuntaan, mutta sitten se muuttuu takaisin ”normaaliksi”. 2001: Avaruusseikkailukin on helpommin ymmärrettävä elokuva. Mistä nuo ”taiteelliset” kohtaukset oikein tulevat ja miksi ne on tehty (esim. kohtaus, jossa mies seisoo puun alla ja hänen päälleen sataa tammenterhoja. Unissahan voi tapahtua mitä tahansa, mutta silti…)? Helkkari, tämän leffan panokohtauksetkin ovat sellaisia, että ne menevät yli hilseen. Nyt muuten selvisi, että what does the foxsay? Chaos reigns! Wtf, mitä tuo oikein oli?! Että kaaosta pukkaa... Ja mitenkähän oikeassa elämässä onnistuisi pitkin metsiä ryömiminen painava kivi jalkaan lävistettynä? Se nainen sitten tietysti löytää miehensä sieltä metästä, molemmat menevät takaisin mökkiin, nainen ottaa jostain syystä sakset käteensä ja päättää vähän leikellä alapäätään, mies saa kiven irti koivestansa ja tappaa vaimonsa ja lopuksi äijä häippäsee pois mökistä. Ja yhtäkkiä metsässä rynnii joku jumalattoman iso porukka? Pitäisikö tuo leffa katsoa dvd:ltä ohjaajan kommenttien kanssa että siitä tajuaisi jotain?
tiistai 17. joulukuuta 2013
maanantai 28. lokakuuta 2013
Katsottavaa Halloweeniksi
Halloweenia vietetään 31.10. eli tämän viikon torstaina, joten esittelen tässä (erittäin lyhyesti) kekrin kuniaksi 5 omasta mielestäni hyvää kauhuleffaa.
The Thing – ”se” jostakin
(John Carpenter’s The Thing, 1982)
Joukko tutkijoita on jumissa Etelämantereella muotoa muuttavan avaruusolion kanssa.
Luojan tähden, paetkaa!
(The Amityville Horror, 1979)
Perhe muuttaa uuteen taloon, jossa alkaa pian tapahtua paranormaaleja asioita.
Grave Encounters
(Grave Encounters, 2011)
Haamutimi-tyylistä kummitusohjelmaa tekevä porukka lähtee kuvaamaan uutta jaksoa hylättyyn mielisairaalaan.
[REC]
([REC], 2007)
Kuvausryhmä seuraa Barcelonan palomiesten tavallista yötä, kun pelastustehtävän aikana koko porukka joutuu karanteeniin kerrostaloon, jossa syljen välityksellä tarttuva tauti alkaa levitä henkilöstä toiseen.
Uinu, uinu lemmikkini
(Pet Sematary, 1989)
Stephen Kingin samannimiseen kirjaan perustuva elokuva.
lauantai 12. lokakuuta 2013
Wolf
Kirjakustantaja Will Randall, jota esittää Jack Nicholson, ajaa talvella pimeää metsätietä pitkin, Yhtäkkia auton eteen hyppää musta susi. Susi jää auton alle. Will Randall pysäyttää auton ja menee katsomaan, miten sudelle kävi. Susi näyttää kuolleelta, mutta sitten se yhtäkkiä puraiseekin Will Randallia käteen ja juoksee metsään. Pian Will Randall huomaa kuulo- ja haluaistiensa muuttuneen tavallista paremmiksi ja joitakin muita muutoksia. Aika perus alku ihmissusileffalle. Wolfissa kuitenkaa pureman jälkeinen ihmissudeksi muuttuminen ei ollut mikään perus joka täysikuun aikaan muututaan ihan konnolla sudeksi, vaan muutos tapahtui pikkuhiljaa. Ja tällä kertaa muutoksen voi estää pitämällä kaulassa hopea-amulettia (tosin loppujen lopuksi amuletti pitää heittää mäkeen, että voi pelastaa tyttöystävän toiselta ihmissudelta).
Minä tykkäsin Wolfista, vaika sen juoni onkin aika yksinkertainen. Ihmissusista huolimatta leffa ei ole täynnä verta ja suolenpätkiä eikä elokuvaa ole tungettu täyteen toinen toistaan ihmeellisempiä erikoistehosteita, ja ihmissudetkin on tehty maskeeraamalla. Ihmissisien Hulk-hypyt jäivät kyllä hieman häiritsemään ja ne näyttivät vähän oudoilta. Miksi ihmeessä ihmissusi hyppii kun hyppiminen ei kuitenkaan ole ihmisten eikä susien liikkumistapa? Ja voisiko ihmissusileffassa olla joskus niin, että ihmissusi muuttuu ihan sudeksi ja vielä niin, että muutos ei tapahdu aina täydenkuun aikaan vaan niin, että ihmissusi ihan itse päättää muutta muotoa?
Minä tykkäsin Wolfista, vaika sen juoni onkin aika yksinkertainen. Ihmissusista huolimatta leffa ei ole täynnä verta ja suolenpätkiä eikä elokuvaa ole tungettu täyteen toinen toistaan ihmeellisempiä erikoistehosteita, ja ihmissudetkin on tehty maskeeraamalla. Ihmissisien Hulk-hypyt jäivät kyllä hieman häiritsemään ja ne näyttivät vähän oudoilta. Miksi ihmeessä ihmissusi hyppii kun hyppiminen ei kuitenkaan ole ihmisten eikä susien liikkumistapa? Ja voisiko ihmissusileffassa olla joskus niin, että ihmissusi muuttuu ihan sudeksi ja vielä niin, että muutos ei tapahdu aina täydenkuun aikaan vaan niin, että ihmissusi ihan itse päättää muutta muotoa?
perjantai 20. syyskuuta 2013
Tiedän yhä mitä teit viime kesänä
Tiedän yhä mitä teit viime kesänä on luonnollisesti jatko-osa Tiedän, mitä teit viime kesänä-elokuvalle, eikä ole yhtään edeltäjäänsä parempi. Itse asiassa Tiedän yhä mitä teit viime kesän on ihan sama leffa, mutta tapahtumapaikaksi on vain vaihdettu Bahama. Murhaaja on taas sama kavari, joka maagisten supervoimiensa ansiosta selvisi ensimmäisessä elokuvassa auton alle jäämisestä, kahdesta hukkumisesta ja käden irtoamisesta. Murhaaja yrittää taas saada Julie Jamesin hengiltä.
Jo elokuvan alku on todella... en voinut olla ajattelematta, etä mitä helvettiä ohjaaja oikein ajatteli, kun ensimmäisten 14 minuutin aikana on peräti viisi "Apua, murhaaja! Eikun se olikin väärä hälytys..." - kohtausta. No, ainakin kaikille tulee silväksi, että vuoden takaiset tapahtumat vaivaavat vieläkin Julieta.
Leffan tapahtumat lähtevät varsinisesti käyntiin, kun Julien kaveri Karla Wilson saa puhelun radioasemalta. Hän on mukana kilpailussa, josta voi voittaa matkan Bahamalle, kun vastaa oikein yhteen kysymykseen. "Mikä on Brasilian pääkaupunki?" Karla ja Julie miettivät nopeasti. "Rio de Janeiro!" "Onnea, voitit matkan Bahamalle!" Hetkinen, eikös Brasilian pääkaupunki ole Brasília? Kilpailu on ihan selvästi jonkinlainen juoni, jolla Julie saadaan eristyksiin bahamalaiselle saarelle. Tämä leffan juoneen on ihan selvästi käytetty paljon aikaa ja vaivaa... Julie, Karla, Karlan poikaystävä Tyrell ja Tyrellin kaveri Will Benson lähtevät neljästään Bahamalle. He saapuvat lomakohteeseensa juuri samana päivänä, kun hurrikaanikausi alkaa ja kaikki lomailijat (ja paikan autiudesta päätellen myös koko henkilökunta) lähtevät pois saarelta. Saarelta ei luonnollisesti pääse pois. Illalla he menevät hotellin baariin ja Julie laulaa karaokea. Yhtäkkiä ruudulle ilmestyy sanat “I KNOW WHAT YOU DID LAST SUMMER”. Onneksi murhaaja tiesi etukäteen, että Julie aikoo laulaa Gloria Gaynorin I Will Surviven. Pian tämän jälkeen ihmisiä alkaa kuolla.
Yhdessä kohtauksessa Julie menee solariumiin ja murhaaja sulkee solariumlaitteen kannen kiinni nippusiteillä. Julie huomaa olevansa ansassa ja alkaa huutaa apua. Muut kuulevat Julien olevan pulassa ja tulevat auttamaan. He tietenkin yrittävät irrottaa nippusiteet ja saada solariumlaitteen kannen auki. Niin ihan turha edes yrittää sammuttaa sitä laitetta...
Leffan lopussa on erittäin omaperäinen takaa-ajokohtaus, jossa elossa olevat päätyvät metsään keskellä yötä. Siellä onkin tosi turvallista. Selviää, että Will Benson = Ben’s son (Benin poika). Murhaaja Ben yrittää murhata Julien, mutta Julien poikaystävä Ray saapuu kätevästi juuri oikealla hetkellä paikalle. Ben yrittää tapaa Rayn puukolla, mutta Ray väistää ja puukko osuukin Williin, joka kuolee. Julie ampuu Benin. Rannikkovartiosto pelastaa Julien, Rayn ja Karlan.
Myöhemmin Julie ja Ray menevät naimisiin. Julie istuu sängyllä ja yhtäkkiä supermurhaaja Ben onkin Julien sängyn alla, ottaa kiinni Julien jalasta ja kiskoo hänet sängyn alle. Siis kuka tahansahan selviäisi hengissä, jos yli ajettaisiin autolla, heti perään heitettäisiin mereen, sitten heitettäisiin uudelleen mereen, käsi irtoaisi ranteesta ja sitten vielä saisi luodista.
Jo elokuvan alku on todella... en voinut olla ajattelematta, etä mitä helvettiä ohjaaja oikein ajatteli, kun ensimmäisten 14 minuutin aikana on peräti viisi "Apua, murhaaja! Eikun se olikin väärä hälytys..." - kohtausta. No, ainakin kaikille tulee silväksi, että vuoden takaiset tapahtumat vaivaavat vieläkin Julieta.
Leffan tapahtumat lähtevät varsinisesti käyntiin, kun Julien kaveri Karla Wilson saa puhelun radioasemalta. Hän on mukana kilpailussa, josta voi voittaa matkan Bahamalle, kun vastaa oikein yhteen kysymykseen. "Mikä on Brasilian pääkaupunki?" Karla ja Julie miettivät nopeasti. "Rio de Janeiro!" "Onnea, voitit matkan Bahamalle!" Hetkinen, eikös Brasilian pääkaupunki ole Brasília? Kilpailu on ihan selvästi jonkinlainen juoni, jolla Julie saadaan eristyksiin bahamalaiselle saarelle. Tämä leffan juoneen on ihan selvästi käytetty paljon aikaa ja vaivaa... Julie, Karla, Karlan poikaystävä Tyrell ja Tyrellin kaveri Will Benson lähtevät neljästään Bahamalle. He saapuvat lomakohteeseensa juuri samana päivänä, kun hurrikaanikausi alkaa ja kaikki lomailijat (ja paikan autiudesta päätellen myös koko henkilökunta) lähtevät pois saarelta. Saarelta ei luonnollisesti pääse pois. Illalla he menevät hotellin baariin ja Julie laulaa karaokea. Yhtäkkiä ruudulle ilmestyy sanat “I KNOW WHAT YOU DID LAST SUMMER”. Onneksi murhaaja tiesi etukäteen, että Julie aikoo laulaa Gloria Gaynorin I Will Surviven. Pian tämän jälkeen ihmisiä alkaa kuolla.
Yhdessä kohtauksessa Julie menee solariumiin ja murhaaja sulkee solariumlaitteen kannen kiinni nippusiteillä. Julie huomaa olevansa ansassa ja alkaa huutaa apua. Muut kuulevat Julien olevan pulassa ja tulevat auttamaan. He tietenkin yrittävät irrottaa nippusiteet ja saada solariumlaitteen kannen auki. Niin ihan turha edes yrittää sammuttaa sitä laitetta...
Leffan lopussa on erittäin omaperäinen takaa-ajokohtaus, jossa elossa olevat päätyvät metsään keskellä yötä. Siellä onkin tosi turvallista. Selviää, että Will Benson = Ben’s son (Benin poika). Murhaaja Ben yrittää murhata Julien, mutta Julien poikaystävä Ray saapuu kätevästi juuri oikealla hetkellä paikalle. Ben yrittää tapaa Rayn puukolla, mutta Ray väistää ja puukko osuukin Williin, joka kuolee. Julie ampuu Benin. Rannikkovartiosto pelastaa Julien, Rayn ja Karlan.
Myöhemmin Julie ja Ray menevät naimisiin. Julie istuu sängyllä ja yhtäkkiä supermurhaaja Ben onkin Julien sängyn alla, ottaa kiinni Julien jalasta ja kiskoo hänet sängyn alle. Siis kuka tahansahan selviäisi hengissä, jos yli ajettaisiin autolla, heti perään heitettäisiin mereen, sitten heitettäisiin uudelleen mereen, käsi irtoaisi ranteesta ja sitten vielä saisi luodista.
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Tiedän, mitä teit viime kesänä
Katsoin hulvattoman komedian kauhuleffan, jonka koko juoni on kertakaikkisen typerä. leffassa neljä nuorta ajaa "pimeällä" tiellä vahingossa miehen yli, pysäyttää auton ja lähtee etsimään miestä taskulamppujen kanssa, vaikka onkin niin valoisaa, ettei taskulamppuja edes tarvitsisi. He päättävät hävittää ruumiin heittämällä sen mereen. Sitten huomataan, että mies ei kuollutkaan. Mutta kai se viimeistään sitten saadaan hengiltä, kun se on heitetty merenpohjaan? Ei. Vaikka leffan pahis/murhaaja olisikin vain ihan tavallinen ihminen, niin se on silti superihminen. Kun auto-onnettomuudesta on kulunut vuosi, yliajajat saavat kirjeen, jossa lukee "Tiedän, mitä teit viime kesänä". Ja sitten alkavat uhkailut. Karvisen eläinlääkäri löytää autonsa peräkontista Max Powerin ruumiin ja rapuja, prinssi Philip joutuu auto-onnettomuuteen ja kaikista pahimpana Blondi huomaa yhtenä aamuna, että hänen pitkiä, vaaleita hiuksiaan on leikelty yön aikana. Iiiik!
Elokuvassa onli yksi kohtaus, joka oli niin hölmö, että en tiedä vieläkään, että pitäisikö sille itkeä vai nauraa. Kohtauksessa murhaaja oli Helen Shiversin perässä, Shivers juoksi kohti kauppaa, jossa hänen siskonsa Elsa oli töissä ja kaupan ovi oli lasia, joten siitä näki selvästi läpi, Shivers itki ja huusi ja hakkasi ovea ja Elsan reakstio oli tyyliä "laalalaa, ai siskoni on tuolla ovella... dadadaa... haluakohan se tänne sisälle? hmmm, avaisinkohan oven vai en... no, jos mä avaisin sen oven *lähtee hiiiiiiiiiiiiiiiiiiitaaaaaaaaaaaaaaaaassstiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii hakemaan oven avainta* eiiii tässä mikään kiire ole, iiihan rauhallisesti ja hiitaasti astelen kohti ovea, dam dam dam... ei sillä mitään hätää ainakaan näytä olevan..."
Sitten vielä leffan lopussa murhaaja kuolee, kun hän putoaa veneestä. Vedestä nostetaan verkko, jossa on irtonainen käsi. No nyt se murhaaja on kyllä ihan varmasti kuollut. Vuotta möhemmin Julie menee suihkun puhuen samalla halon kokoiseen matkapuhelimeensa, joka on ilmeisesti vedenpitävä - siis kaikkihan me puhutaan puhelimessa suihkussa olessamme. Koska kysessä on kauhuleffa, niin lämmin vesi hyöryää ihan perkeleesti, niinkuin paikka olisi joku höyrysuna sumuisen vuoren huipulla. Ja sitten maaginen höyry paljastaa yhdessä lasiovessa olevan tekstin "I still know." (Tiedän yhä.), ja sehän tarkoittaa sitä, että JATKO-OSA! Jee! Vittu.
Elokuvassa onli yksi kohtaus, joka oli niin hölmö, että en tiedä vieläkään, että pitäisikö sille itkeä vai nauraa. Kohtauksessa murhaaja oli Helen Shiversin perässä, Shivers juoksi kohti kauppaa, jossa hänen siskonsa Elsa oli töissä ja kaupan ovi oli lasia, joten siitä näki selvästi läpi, Shivers itki ja huusi ja hakkasi ovea ja Elsan reakstio oli tyyliä "laalalaa, ai siskoni on tuolla ovella... dadadaa... haluakohan se tänne sisälle? hmmm, avaisinkohan oven vai en... no, jos mä avaisin sen oven *lähtee hiiiiiiiiiiiiiiiiiiitaaaaaaaaaaaaaaaaassstiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii hakemaan oven avainta* eiiii tässä mikään kiire ole, iiihan rauhallisesti ja hiitaasti astelen kohti ovea, dam dam dam... ei sillä mitään hätää ainakaan näytä olevan..."
Sitten vielä leffan lopussa murhaaja kuolee, kun hän putoaa veneestä. Vedestä nostetaan verkko, jossa on irtonainen käsi. No nyt se murhaaja on kyllä ihan varmasti kuollut. Vuotta möhemmin Julie menee suihkun puhuen samalla halon kokoiseen matkapuhelimeensa, joka on ilmeisesti vedenpitävä - siis kaikkihan me puhutaan puhelimessa suihkussa olessamme. Koska kysessä on kauhuleffa, niin lämmin vesi hyöryää ihan perkeleesti, niinkuin paikka olisi joku höyrysuna sumuisen vuoren huipulla. Ja sitten maaginen höyry paljastaa yhdessä lasiovessa olevan tekstin "I still know." (Tiedän yhä.), ja sehän tarkoittaa sitä, että JATKO-OSA! Jee! Vittu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)